Otettiin Tuulan (ja Rillan) kanssa pienet ilmaisutreenit aikaisin aamulla taas Lahdesjärvellä.
Jatkoin Hiskille kiintorullakokeilua, jossa tapahtui jotain aika ihmeellistä. Pari ekaa rullanhakua meni siedettävästi (ei millään meinannut osata ottaa suuhunsa nyt), mutta sitten se suorastaan hyökkäsi Tuulan kimppuun ja nylkyttää hänen käsivarttaan ihan pokkana! Näin mitä tapahtui, karjaisin aika pahasti, kiskoin Hiskin irti ja ehdin jo päättää, että nyt kaveri lähtee autoon ja treenit jäi tähän. Sitten mulla kuitenkin välähti, että jospa tämä onkin sijaiskäyttäytymistä: His ei ole varma tuosta kiintorullajutusta ja purkaa epävarmuuttaan noin. Otettiin sitten pari kertaa irtorullailmaisua. Nyt His käyttäytyi ihan normaalin nätisti.
Ei tämä kiintorullahomma ollutkaan ihan läpihuutojuttu Hiskille siis - takaisin irtorulliin toistaiseksi.
Tokottelut
Lähikentällä.
Ruutu. Ei osannut yhtään.
Kaukoja. Vähän sinne päin.
Luoksetuloja läpijuoksuna. Ok
Luoksetulon stoppeja. Otti askeleita.
Nouto. Ok.
Seuraaminen. Lyhyitä pätkiä. Yllättävän
hyvin.
Lyhyt treeni, enempää ei Hiskin polla ilmeisesti olisi kestänytkään. Alkaa vähän tuntua siltä, että kunnon treenitauko tekisi terää: ei ihan hirveesti tunnu edistyvän mikään nyt.
torstaina 12. marraskuuta 2009
keskiviikkona 11. marraskuuta 2009
Esineitä ja ilmaisua
Keskiviikko 11.11.
Esineruutu
Lilin (ja Herin+Qiran kanssa) Lahdesjärvellä.
Lili vei Hiskille kolme esinettä - yhden kerrallaan ihan taakse, ensin keskellä, sitten vasemmalle ja sitten oikealle, ideana taas vähän painottaa nuita suoria pistoja. Menihän se vemmelinen suoraan joka kerta, mutta kauheesti hääräili ympäri ämpäri ennenkuin esineet löytyivät. No, löytyiväthän ne lopulta.
Heta: kolme esinettä, kaksi edess, yksi takana. Aikaa kului tänään rouvaltakin ihan riittävästi etsinnässä...
Hiskille ilmaisua kahdessa erässä, oli uudet i-mallin rullat ja uusi rullapanta, suoraan Lennutuotteen paketista kaivettuina. Ensin irtona ihan läheltä: aluksi poikaa vähän inhotti uusi haju, mutta sitten alkoi sujua.
Toisessa erässä otettiin muutama kokeilu kiintorullalla ja kyllähän nokkela poika jo kolmannella kerralla tajusi tuon ottaa. Hyvä Hiskonen! Jatketaan nyt ja katsotaan, miten tämä ruåtsalaismalli pelittää, norskista ehdion jo saada (melkein) tarpeekseni. Jos tämä i-juttu alkaa toimia, norski menee myyntiin.
Esineruutu
Lilin (ja Herin+Qiran kanssa) Lahdesjärvellä.
Lili vei Hiskille kolme esinettä - yhden kerrallaan ihan taakse, ensin keskellä, sitten vasemmalle ja sitten oikealle, ideana taas vähän painottaa nuita suoria pistoja. Menihän se vemmelinen suoraan joka kerta, mutta kauheesti hääräili ympäri ämpäri ennenkuin esineet löytyivät. No, löytyiväthän ne lopulta.
Heta: kolme esinettä, kaksi edess, yksi takana. Aikaa kului tänään rouvaltakin ihan riittävästi etsinnässä...
Hiskille ilmaisua kahdessa erässä, oli uudet i-mallin rullat ja uusi rullapanta, suoraan Lennutuotteen paketista kaivettuina. Ensin irtona ihan läheltä: aluksi poikaa vähän inhotti uusi haju, mutta sitten alkoi sujua.
Toisessa erässä otettiin muutama kokeilu kiintorullalla ja kyllähän nokkela poika jo kolmannella kerralla tajusi tuon ottaa. Hyvä Hiskonen! Jatketaan nyt ja katsotaan, miten tämä ruåtsalaismalli pelittää, norskista ehdion jo saada (melkein) tarpeekseni. Jos tämä i-juttu alkaa toimia, norski menee myyntiin.
maanantaina 9. marraskuuta 2009
Esineitä monella reseptillä
Maanantai 9.11.
Mursin parikymmentä vuotta sitten ruhjomani isonvarpaan uudelleen sunnuntain hakutreeneissä eikä oikein pitkää lenkkiä pystynyt konkkaamaan...Niinpä puuhattiin sitten vähän muuta.
Tarkkuusruutu
Ison puun alta löytyi sopivan paljas maapläntti:) Esineenä semmonen jättiklemmari.
Hiski malttoi hakea aika kivasti, alueen ylityksetkin pysyivät kohtuudessa. Se on nyt liikkis, kun se keksii esineen, meinaa ottaa suuhun, mutta sitten lamppu syttyy "ainiin, ei tätä otetakaan, maahanhan mun pitikin mennä." Esine ei jäänyt ihan tassujen väliin, mutta sheippaan sen siihen vähitellen. Hyvä näin.
Hetalle peittelin klemmarin oikein huolella jäätyneitten lehtien alle, mutta hyvin se silti sen bongasi.
Esineruutu
Onnuin täysimittaisen. Neljä esinettä: kaksi aika oikealla reunalla, edessä ja takakulmassa, toiset kaksi vasemmalla samoin, etuesine vielä kahden kiven välissä.
Kokeilin kummallakin keskeltä lähettämistä. Tuuli kävi takaa.
Heta suunnisti heti vasemmalle lohkolle ja toi ensin esineen kivenkolosta, heti perään takanurkasta. Sitten siirryimme oikealle: edestä nousi ensin, takaesineen kanssa joutui tekemään vähän hommia.
Hiski ampaisi taas matkaan pyssynkuulameiningillä. Suunta Hiskillä oikealle, perusteellinen kunniakierros siellä. Se jarrutus, jonka se teki saadessaan hajun ekasta esineestä, olisi ollut filmaamisen arvoinen: lumi pöllysi ja kävyt ja multa sinkoili. Sitten tempaistiin takaesine turhia haikailematta.
Siirryimme vasemmalle lohkolle, jossa vauhti hiukan himmaantui ja molemmat esineet löytyivät helposti. On todellinen ihme, että His pystyy käyttämään nenäänsä, vaikka kiitää kuin raketti pitkin metsää.
Kumpikaan koira ei lähtenyt uudelleen jo etsitylle puolikkaalle. Kiinnostavaa, pitää jatkaa kokeilua.
Pudotettu esine
Tiellä. Hiskille nyt vähän alokasta pitempi matka. Se on ruvennut kyttäämään sitä pudotettua hanskaa ennen aikojaan - oli odotettavissakin. Paluuvauhti oli taas niin hirvittävä, ettei se saanut jarrutettua, vaan ajoi täysillä mua päin.
Heta: paluuvauhti oli ladyllakin yllättävän kova, se ei nyt jolkotellut, vaan suorastaan laukkasi :)
Ja Hiskiä odotti vielä tunnarikapula risukasassa.
Mursin parikymmentä vuotta sitten ruhjomani isonvarpaan uudelleen sunnuntain hakutreeneissä eikä oikein pitkää lenkkiä pystynyt konkkaamaan...Niinpä puuhattiin sitten vähän muuta.
Tarkkuusruutu
Ison puun alta löytyi sopivan paljas maapläntti:) Esineenä semmonen jättiklemmari.
Hiski malttoi hakea aika kivasti, alueen ylityksetkin pysyivät kohtuudessa. Se on nyt liikkis, kun se keksii esineen, meinaa ottaa suuhun, mutta sitten lamppu syttyy "ainiin, ei tätä otetakaan, maahanhan mun pitikin mennä." Esine ei jäänyt ihan tassujen väliin, mutta sheippaan sen siihen vähitellen. Hyvä näin.
Hetalle peittelin klemmarin oikein huolella jäätyneitten lehtien alle, mutta hyvin se silti sen bongasi.
Esineruutu
Onnuin täysimittaisen. Neljä esinettä: kaksi aika oikealla reunalla, edessä ja takakulmassa, toiset kaksi vasemmalla samoin, etuesine vielä kahden kiven välissä.
Kokeilin kummallakin keskeltä lähettämistä. Tuuli kävi takaa.
Heta suunnisti heti vasemmalle lohkolle ja toi ensin esineen kivenkolosta, heti perään takanurkasta. Sitten siirryimme oikealle: edestä nousi ensin, takaesineen kanssa joutui tekemään vähän hommia.
Hiski ampaisi taas matkaan pyssynkuulameiningillä. Suunta Hiskillä oikealle, perusteellinen kunniakierros siellä. Se jarrutus, jonka se teki saadessaan hajun ekasta esineestä, olisi ollut filmaamisen arvoinen: lumi pöllysi ja kävyt ja multa sinkoili. Sitten tempaistiin takaesine turhia haikailematta.
Siirryimme vasemmalle lohkolle, jossa vauhti hiukan himmaantui ja molemmat esineet löytyivät helposti. On todellinen ihme, että His pystyy käyttämään nenäänsä, vaikka kiitää kuin raketti pitkin metsää.
Kumpikaan koira ei lähtenyt uudelleen jo etsitylle puolikkaalle. Kiinnostavaa, pitää jatkaa kokeilua.
Pudotettu esine
Tiellä. Hiskille nyt vähän alokasta pitempi matka. Se on ruvennut kyttäämään sitä pudotettua hanskaa ennen aikojaan - oli odotettavissakin. Paluuvauhti oli taas niin hirvittävä, ettei se saanut jarrutettua, vaan ajoi täysillä mua päin.
Heta: paluuvauhti oli ladyllakin yllättävän kova, se ei nyt jolkotellut, vaan suorastaan laukkasi :)
Ja Hiskiä odotti vielä tunnarikapula risukasassa.
sunnuntaina 8. marraskuuta 2009
Isänpäivänä metsässä ja (lumi)kentällä
Sunnuntai 8.11.
Haku
Hiskille vain kolme ukkoa: Kaksi ekaa kulmissa mielikuvina/rullat,kolmas haamuna oikealla viidessäkympissä. Ei mitään kummaa: halusin vaan taas vahvistaa suoria pistoja.
Toko
Levekin kentällä melkoisessa lumihangessa.
Sitä tavallista: kaukoja/Ok. Kehupalkka..
Luoksetulosta eri versioita, perille ja stoppeja, stopista palkka ja ei palkkaa jne. Ihan mukavasti, pallo lensi.
Liikkeestä seisominen, ok. Pallo.
Avon hyppy käskytettynä. ok. Kehupalkka
Seuraamista käskytettynä, pyysin kouluttajaa katsomaan paikkaa. Se on kuulemme "ihan hyvä". Mutta kun ei ole, vaan liian edessä...Namipalkka.
Vähän leikkiä loppuun ja siitä kunnon rauhoitus.
Haku
Hiskille vain kolme ukkoa: Kaksi ekaa kulmissa mielikuvina/rullat,kolmas haamuna oikealla viidessäkympissä. Ei mitään kummaa: halusin vaan taas vahvistaa suoria pistoja.
Toko
Levekin kentällä melkoisessa lumihangessa.
Sitä tavallista: kaukoja/Ok. Kehupalkka..
Luoksetulosta eri versioita, perille ja stoppeja, stopista palkka ja ei palkkaa jne. Ihan mukavasti, pallo lensi.
Liikkeestä seisominen, ok. Pallo.
Avon hyppy käskytettynä. ok. Kehupalkka
Seuraamista käskytettynä, pyysin kouluttajaa katsomaan paikkaa. Se on kuulemme "ihan hyvä". Mutta kun ei ole, vaan liian edessä...Namipalkka.
Vähän leikkiä loppuun ja siitä kunnon rauhoitus.
torstaina 5. marraskuuta 2009
Tasapainoilua...
...nimittäin tuon Hiskin tasaisesti joka rintamalla nousevan vireen kanssa.
Jälki
Surkeasti menneen peltojäljen jälkeen kävin polkemassa namijäljen: aamuruokaa tuplasti ja huolella askeleissa, monta kulmaa, keppi vain päässä.
Ryysiminen alkoi heti, vaikka kuinka koitin himmata. Jälki mentiin niin, että minä jarrutin voimieni takaa kaksi käsin ja His eteni lähes koko matkan mahallaan, jumalaton neliveto päällä. Kauheeta touhua, ei se pentunakaan tuolla tavalla ikinä edennyt.
Tarkkuusruutu
Pienenpieni avain. Heta sai tehdä tosissaan töitä ennen kuin löysi.
Ja sitten vuoroon Puuha-Pete Hiski, joka ryntäili sinne tänne eikä meinannut malttaa pysyä ruudussa. Rupesin jo hermostumaan, kun homma oli yhtä sähellystä. Hiski huomasi pinnan kiristymisen heti (sillä on nykyään melkoiset antennit mun fiiliksiini) ja alkoi tarjota maahanmenoja - siis ilman, että esineestä oli mitään hajua. Vaihdoin liian vaikean avaimen tilalle helpomman esineen, metallirinkulan. Heti pelitti ja saatiin onnistunut maahanmeno esineellä. Huh.
Pudotettu esine
Pudotusratana pellonreuna, Heta ensin, taitava tyttö taas.
Hiskille alokkaan mittainen pudotus, valmisteleva osuuskin 50 metriä. Seurasi aika mukavasti nyt.
Haki hurjalla vauhdilla ja takaisin samaa superkiitoa - ja sitten matkalla hajosivat pk-liivit ja His sotkeutui niihin ja pudotti hanskan.
Tokoa
Nokian hallilla, kävin hakemassa Pia P.:ltä hienot, uudet T-treeniliivit. Pia touhusi pienen, taitavan Tuplan kanssa toisessa päässä tokohallia. Äänitehosteet oli melkoiset: ihan vieressä treenattiin agilitya ja eriasteista haukkua riitti (kuinka ihmisten hermo kestää sitä mekkalaa?). Hiski oli melkoisen kiihtynyt, muiden koirien haukkuhan on sille pahin mahdollinen häiriö. Jotain kuitenkin saatiin tehtyä, allaolevassa järjestyksessä.
Aloitin (kuten tavallista) ihan vaan kontaktilla ja kehuilla siitä.
Kaukot: onnistuivat ihan hyvin ekalla kerralla, mutta toistossa käskyt eivät enää kuuluneet sen hirveän taustaräkytyksen yli.
Luoksetulo: sotkeentui sukkiinsa ja pysähtyi matkalla, kun ihan vierestä kuului taas toisen koiran haukku...Uusinta ok.
Luoksetulon stoppi pelkällä käsimerkillä/pallo: otti pari askelta, pah.
Avon hyppy: kahdella ekalla kerralla jäi vaan seisomaan "istu"-käskyn jälkeen. Taustahäly ehkä taas... Kolmannelle hyvin.
Paikallamakuita. Pitkähköjä aikoja. Ihan ookoo.
"Seuraaminen" Lainausmerkeissä siksi, ettei matkaa otettu taaskaan juuri ollenkaan, vain askel pari kaikkiin suuntiin ja kehuja näistä. Ja lopuksi pallonvienti eteen ja pallosta luopumistreeniä. Tuijottihan se sitä, mutta sain kunnon kontaktin lopulta, jolloin hain pallon ja palkkasin sillä.
Lorun lopuksi His poislähtiessä pääsi karkaamaan agilityhallin puolelle ja kävi pullistelemessa siellä. Sain sen kyllä heti kiinni ja pöllytin eikä mitään vahinkoa tapahtunut, mutta p-a juttu silti.
Mutta mielenkiintoinen kokemus, kiitos Pia!
Jälki
Surkeasti menneen peltojäljen jälkeen kävin polkemassa namijäljen: aamuruokaa tuplasti ja huolella askeleissa, monta kulmaa, keppi vain päässä.
Ryysiminen alkoi heti, vaikka kuinka koitin himmata. Jälki mentiin niin, että minä jarrutin voimieni takaa kaksi käsin ja His eteni lähes koko matkan mahallaan, jumalaton neliveto päällä. Kauheeta touhua, ei se pentunakaan tuolla tavalla ikinä edennyt.
Tarkkuusruutu
Pienenpieni avain. Heta sai tehdä tosissaan töitä ennen kuin löysi.
Ja sitten vuoroon Puuha-Pete Hiski, joka ryntäili sinne tänne eikä meinannut malttaa pysyä ruudussa. Rupesin jo hermostumaan, kun homma oli yhtä sähellystä. Hiski huomasi pinnan kiristymisen heti (sillä on nykyään melkoiset antennit mun fiiliksiini) ja alkoi tarjota maahanmenoja - siis ilman, että esineestä oli mitään hajua. Vaihdoin liian vaikean avaimen tilalle helpomman esineen, metallirinkulan. Heti pelitti ja saatiin onnistunut maahanmeno esineellä. Huh.
Pudotettu esine
Pudotusratana pellonreuna, Heta ensin, taitava tyttö taas.
Hiskille alokkaan mittainen pudotus, valmisteleva osuuskin 50 metriä. Seurasi aika mukavasti nyt.
Haki hurjalla vauhdilla ja takaisin samaa superkiitoa - ja sitten matkalla hajosivat pk-liivit ja His sotkeutui niihin ja pudotti hanskan.
Tokoa
Nokian hallilla, kävin hakemassa Pia P.:ltä hienot, uudet T-treeniliivit. Pia touhusi pienen, taitavan Tuplan kanssa toisessa päässä tokohallia. Äänitehosteet oli melkoiset: ihan vieressä treenattiin agilitya ja eriasteista haukkua riitti (kuinka ihmisten hermo kestää sitä mekkalaa?). Hiski oli melkoisen kiihtynyt, muiden koirien haukkuhan on sille pahin mahdollinen häiriö. Jotain kuitenkin saatiin tehtyä, allaolevassa järjestyksessä.
Aloitin (kuten tavallista) ihan vaan kontaktilla ja kehuilla siitä.
Kaukot: onnistuivat ihan hyvin ekalla kerralla, mutta toistossa käskyt eivät enää kuuluneet sen hirveän taustaräkytyksen yli.
Luoksetulo: sotkeentui sukkiinsa ja pysähtyi matkalla, kun ihan vierestä kuului taas toisen koiran haukku...Uusinta ok.
Luoksetulon stoppi pelkällä käsimerkillä/pallo: otti pari askelta, pah.
Avon hyppy: kahdella ekalla kerralla jäi vaan seisomaan "istu"-käskyn jälkeen. Taustahäly ehkä taas... Kolmannelle hyvin.
Paikallamakuita. Pitkähköjä aikoja. Ihan ookoo.
"Seuraaminen" Lainausmerkeissä siksi, ettei matkaa otettu taaskaan juuri ollenkaan, vain askel pari kaikkiin suuntiin ja kehuja näistä. Ja lopuksi pallonvienti eteen ja pallosta luopumistreeniä. Tuijottihan se sitä, mutta sain kunnon kontaktin lopulta, jolloin hain pallon ja palkkasin sillä.
Lorun lopuksi His poislähtiessä pääsi karkaamaan agilityhallin puolelle ja kävi pullistelemessa siellä. Sain sen kyllä heti kiinni ja pöllytin eikä mitään vahinkoa tapahtunut, mutta p-a juttu silti.
Mutta mielenkiintoinen kokemus, kiitos Pia!
tiistaina 3. marraskuuta 2009
2xjälki + toko
3.11.-4.11.
Jälki 1
Poljin Nekalan siirtolapuutarhan nurmikolle ja teille lyhyen jäljen. Paikalla oli vielä yllättävän paljon väkeä, joten harhoja oli taatusti riittävästi.
Jälki kierteli nurtsilla, jonne tein kaikenlaisia mutkia ja siinä oli kaksi suht pitkää osuutta, joilla jälki kulki tietä pitkin ja taas takaisin nurtsille. Ensimmäinen pätkä oli aika karkealla soralla, toinen hiekkapohjaisella tiellä, jolla oli ihan pikkuriikkisen myös jotain viherrystä.
Jätin kaksi pientä sukanpalaa jäljelle.
Nurtsi ja mutkat ja penkinjalan juureen kätketty sukanpala - kakunpaloja kaikki. Soratie - vaikea, vaikea. Olisi jäänyt selvittämättä, ellen olisi tarkkaan tiennyt, missä jälki menee. Pari kertaa His kävi jo multa kysymässä, että "missä hitossa tässä nyt muka joku jälki on, häh?" Kehuin poikaa, kun sen nenä oli (sattumalta?)pitkän kiertelyn ja kaartelun jälkeen jäljen kohdalla.
Toinen tienpätkä - se tampattu hieno hiekka, jossa oli hiukan viherrystä - oli paljon, paljon helpompi. Pupujussi tai mikälie citykani tai rusakko vaan pomppasi melkein nenän eteen, sitä nuoriherra kyllä joutui vähän katselemaan. Viimeinen sukanpala oli tiellä kuivien lehtien alla, josta His sen hyvin löysi. Mainiota Puuha-Pete!
Jälki 2
Lempäälän pellolla, Katri polki ja Lili teki kaksi jälkeä tuoreempaa harhaa. Navakka tuuli oikealta. Viisi suoraa kulmaa, yksi terävä, neljä keppiä. Vanheni vajaat kaksi tuntia.
On melko vaikea keksiä, mikä meni hyvin...Alusta asti Hiski oli aivan liian kovassa vauhdissa, janan yli se veti kuin viimeistä päivää ja sinkoili sitten sinne tänne. Eka keppi nousi hyvin, sen jälkeen heti oli kulma, josta His paahtoi kauas yli ja loppu meni sitten kutakuinkin päin seiniä.
Hiski kaahotti nenä ylhäällä suu auki sinne tänne, taisi se jonkun hetken jäljelläkin olla. Terävässä kulmassa veti ympyrää varmaan viisi minuuttia, molemmille harhoille yritti sitkeästi kumpaankin suuntaan ties kuinka monta kertaa. Kolmas keppi onnistuttiin bongaamaan ja siihen jätettiin.
Melkein samassa paikassa samantapainen jälki onnistui viikko sitten ihan hyvin.
Mahdollisia syitä surkeuteen: 1.Katrin Roihulla on tärppipäivät (Katrin jäljissä juoksunartun haju?) ja Roihu oli myös ollut ennen jäljestystä ulkona autojen luona. Sekottivatko juoksunartun hajut pojan pään?
2. voimakas tuuli toi oikealta Lilin Herille tekemältä namijäljeltä vahvat lemut, joka sotki Hiskin kuvioita?
Tai 1+2 yhdessä + jokin tuntematon lisätekijä? Näyttää siltä, että His pitää nyt rauhoittaa kunnolla jäljestykseen ja se ottaa kepin löytymisestä lisää kierroksia.
Esineet toistaiseksi kokonaan pois jäljeltä, nameja (huoh) taas jäljelle ja keppi vain loppuun?
Joka tapauksessa tämä oli yksi Hiskin karseimmista jäljestyksistä ikinä :(
Heta kävi lopuksi napsimassa Heriltä jääneet namit.
Toko
Paikallaistuminen, 2 minuuttia. Eipä olisi voinut enempää pyörittää päätään.
Kaukoja: oikein hyvin nyt.
Luoksetuloja: hyvin
Luoksetulon stoppeja: pelkällä käsimerkillä, aika nopea, kai.
Nouto: hyvä.
Avon hyppy: edelleen hyppää tosi sivuun oikealle taakse, muuten mainiosti.
Pikku seuraamista: siis ihan vähän namilla. Kouluttaja väitti, että hyvin meni, mutta en ole yhtään varma...
Jälki 1
Poljin Nekalan siirtolapuutarhan nurmikolle ja teille lyhyen jäljen. Paikalla oli vielä yllättävän paljon väkeä, joten harhoja oli taatusti riittävästi.
Jälki kierteli nurtsilla, jonne tein kaikenlaisia mutkia ja siinä oli kaksi suht pitkää osuutta, joilla jälki kulki tietä pitkin ja taas takaisin nurtsille. Ensimmäinen pätkä oli aika karkealla soralla, toinen hiekkapohjaisella tiellä, jolla oli ihan pikkuriikkisen myös jotain viherrystä.
Jätin kaksi pientä sukanpalaa jäljelle.
Nurtsi ja mutkat ja penkinjalan juureen kätketty sukanpala - kakunpaloja kaikki. Soratie - vaikea, vaikea. Olisi jäänyt selvittämättä, ellen olisi tarkkaan tiennyt, missä jälki menee. Pari kertaa His kävi jo multa kysymässä, että "missä hitossa tässä nyt muka joku jälki on, häh?" Kehuin poikaa, kun sen nenä oli (sattumalta?)pitkän kiertelyn ja kaartelun jälkeen jäljen kohdalla.
Toinen tienpätkä - se tampattu hieno hiekka, jossa oli hiukan viherrystä - oli paljon, paljon helpompi. Pupujussi tai mikälie citykani tai rusakko vaan pomppasi melkein nenän eteen, sitä nuoriherra kyllä joutui vähän katselemaan. Viimeinen sukanpala oli tiellä kuivien lehtien alla, josta His sen hyvin löysi. Mainiota Puuha-Pete!
Jälki 2
Lempäälän pellolla, Katri polki ja Lili teki kaksi jälkeä tuoreempaa harhaa. Navakka tuuli oikealta. Viisi suoraa kulmaa, yksi terävä, neljä keppiä. Vanheni vajaat kaksi tuntia.
On melko vaikea keksiä, mikä meni hyvin...Alusta asti Hiski oli aivan liian kovassa vauhdissa, janan yli se veti kuin viimeistä päivää ja sinkoili sitten sinne tänne. Eka keppi nousi hyvin, sen jälkeen heti oli kulma, josta His paahtoi kauas yli ja loppu meni sitten kutakuinkin päin seiniä.
Hiski kaahotti nenä ylhäällä suu auki sinne tänne, taisi se jonkun hetken jäljelläkin olla. Terävässä kulmassa veti ympyrää varmaan viisi minuuttia, molemmille harhoille yritti sitkeästi kumpaankin suuntaan ties kuinka monta kertaa. Kolmas keppi onnistuttiin bongaamaan ja siihen jätettiin.
Melkein samassa paikassa samantapainen jälki onnistui viikko sitten ihan hyvin.
Mahdollisia syitä surkeuteen: 1.Katrin Roihulla on tärppipäivät (Katrin jäljissä juoksunartun haju?) ja Roihu oli myös ollut ennen jäljestystä ulkona autojen luona. Sekottivatko juoksunartun hajut pojan pään?
2. voimakas tuuli toi oikealta Lilin Herille tekemältä namijäljeltä vahvat lemut, joka sotki Hiskin kuvioita?
Tai 1+2 yhdessä + jokin tuntematon lisätekijä? Näyttää siltä, että His pitää nyt rauhoittaa kunnolla jäljestykseen ja se ottaa kepin löytymisestä lisää kierroksia.
Esineet toistaiseksi kokonaan pois jäljeltä, nameja (huoh) taas jäljelle ja keppi vain loppuun?
Joka tapauksessa tämä oli yksi Hiskin karseimmista jäljestyksistä ikinä :(
Heta kävi lopuksi napsimassa Heriltä jääneet namit.
Toko
Paikallaistuminen, 2 minuuttia. Eipä olisi voinut enempää pyörittää päätään.
Kaukoja: oikein hyvin nyt.
Luoksetuloja: hyvin
Luoksetulon stoppeja: pelkällä käsimerkillä, aika nopea, kai.
Nouto: hyvä.
Avon hyppy: edelleen hyppää tosi sivuun oikealle taakse, muuten mainiosti.
Pikku seuraamista: siis ihan vähän namilla. Kouluttaja väitti, että hyvin meni, mutta en ole yhtään varma...
sunnuntaina 1. marraskuuta 2009
2xhaku
Lauantai 31.10.
Haku 1
Sääksjärvellä. Keli täysin tyyni, kylmenevä iltapäivä.
Hiskille kuusi maalimiestä, yksi tyhjä pisto. Kolmella ekalla mm:llä rulla, loput suorapalkkoja, kolmosella palkkasin itse.
1. Oikealla ukko umpparissa. Hyvä pisto.
Vasemmalla 2. ukko montussa, maapiilossa pressun alla, vieressä jyrkähkö mäki. His lähti ihan suoraan, mutta sitten kimposi sinne mäkeen ja eteni jo aika pitkälle sinne. Huusin pois ja lähetin uudestaan. Nytkin joutui vähän haeskelemaan. Tämä piilo oli tosi vaikea kaikille koirille. Juoksivat kaikki ihan vierestä ohi.
3. ukko oli oikealla viidessäkympissä, suora, hyvä pisto.
4. ukko kökki kivikkopiilossa sikavaikeassa paikassa, heti alussa oli tien ylitys ja paljon kaatuneita, isoja puunrunkoja. Tämä oli paha rasti: His lähti vetämään (ja jäljesti selvästi) tienvierustaa pariin kertaan heti oikealle, eli ei mennyt tien yli. Huusin aina takaisin. Kolmas kerta toden sanoi ja His löysi ukon hyvin.
5. pisto oli tyhjä. Hieno suora pisto, vähän turhankin laaja.
6. pisto oli taas tien ylitys, ukko ison kiven takana, otin pomppuna. Ok näin.
7. äijä oli oikealla viidessäkympissä maastopressun alla helpossa maastossa. Tämä oli omituisen vaikea: His ei meinannut tänne irrota suoraan, muistaakseni korjasin 2-3 kertaa.
Huh, oli kyllä aika hurja treeni pojalla, mutta hyvin se jaksoi eikä yhtään häiriintynut uudelleenlähetyksistä. Pitää helpottaa treeniä ja vahvistaa suoria pistoja.
Sunnuntai 1.11.
Haku 2
Sama paikka, samat piilot (paitsi kutonen) kuin lauantaina.
Kuusi pistoa: neljä maalimiestä, kaksi tyhjää. Kahdella ekalla rulla, kaksi suorapalkkaa
1. oikealle tyhjä. Vihelsin pillillä pois. Ehti kyllä tehdä melko ison laatikon.
2. vasemmalla maalimies montussa pressun alla. His haistoi jo keskilinjalle, sinkosi suoraan, pyöri siinä ympärillä vähän aikaa ja kaivautui sitten mm:n kainaloon pressun alle. Siellä ne kökötti onnellisen näköisinä :)
3. oikealle, tyhjä. Taas His upposi hienosti syvälle ja suoraan, ei vaan ihan huvittais käydä mamman tykönä tyhjän jälkeen, pitäisi päästä heti kiitämään toiselle puolelle...
4. mm vasemmalla kivikossa, tien ylitys. Otettiin pomppuna. Ok
5. mm oikealla häkkipiilossa. Otin tämän reaktiona suoruuden varmistamiseksi: His sai hajun noin 30 metrin päässä, josta lähetin.
6. oikealla myös, samoin kuin vitonen. Hyvin tämäkin
Tämä treeni meni nyt täysin piirustusten mukaan. M-L huomautti, että His vedättää mua lähetyksissä: pitäisi vaatia tarkemmin sivulletulot. Oikeassa oli, pitää muistaa skarpata.
Heta haki lopuksi kaksi ukkoa. Muutama hyvä tyhjä siinä tuli myös.
Haku 1
Sääksjärvellä. Keli täysin tyyni, kylmenevä iltapäivä.
Hiskille kuusi maalimiestä, yksi tyhjä pisto. Kolmella ekalla mm:llä rulla, loput suorapalkkoja, kolmosella palkkasin itse.
1. Oikealla ukko umpparissa. Hyvä pisto.
Vasemmalla 2. ukko montussa, maapiilossa pressun alla, vieressä jyrkähkö mäki. His lähti ihan suoraan, mutta sitten kimposi sinne mäkeen ja eteni jo aika pitkälle sinne. Huusin pois ja lähetin uudestaan. Nytkin joutui vähän haeskelemaan. Tämä piilo oli tosi vaikea kaikille koirille. Juoksivat kaikki ihan vierestä ohi.
3. ukko oli oikealla viidessäkympissä, suora, hyvä pisto.
4. ukko kökki kivikkopiilossa sikavaikeassa paikassa, heti alussa oli tien ylitys ja paljon kaatuneita, isoja puunrunkoja. Tämä oli paha rasti: His lähti vetämään (ja jäljesti selvästi) tienvierustaa pariin kertaan heti oikealle, eli ei mennyt tien yli. Huusin aina takaisin. Kolmas kerta toden sanoi ja His löysi ukon hyvin.
5. pisto oli tyhjä. Hieno suora pisto, vähän turhankin laaja.
6. pisto oli taas tien ylitys, ukko ison kiven takana, otin pomppuna. Ok näin.
7. äijä oli oikealla viidessäkympissä maastopressun alla helpossa maastossa. Tämä oli omituisen vaikea: His ei meinannut tänne irrota suoraan, muistaakseni korjasin 2-3 kertaa.
Huh, oli kyllä aika hurja treeni pojalla, mutta hyvin se jaksoi eikä yhtään häiriintynut uudelleenlähetyksistä. Pitää helpottaa treeniä ja vahvistaa suoria pistoja.
Sunnuntai 1.11.
Haku 2
Sama paikka, samat piilot (paitsi kutonen) kuin lauantaina.
Kuusi pistoa: neljä maalimiestä, kaksi tyhjää. Kahdella ekalla rulla, kaksi suorapalkkaa
1. oikealle tyhjä. Vihelsin pillillä pois. Ehti kyllä tehdä melko ison laatikon.
2. vasemmalla maalimies montussa pressun alla. His haistoi jo keskilinjalle, sinkosi suoraan, pyöri siinä ympärillä vähän aikaa ja kaivautui sitten mm:n kainaloon pressun alle. Siellä ne kökötti onnellisen näköisinä :)
3. oikealle, tyhjä. Taas His upposi hienosti syvälle ja suoraan, ei vaan ihan huvittais käydä mamman tykönä tyhjän jälkeen, pitäisi päästä heti kiitämään toiselle puolelle...
4. mm vasemmalla kivikossa, tien ylitys. Otettiin pomppuna. Ok
5. mm oikealla häkkipiilossa. Otin tämän reaktiona suoruuden varmistamiseksi: His sai hajun noin 30 metrin päässä, josta lähetin.
6. oikealla myös, samoin kuin vitonen. Hyvin tämäkin
Tämä treeni meni nyt täysin piirustusten mukaan. M-L huomautti, että His vedättää mua lähetyksissä: pitäisi vaatia tarkemmin sivulletulot. Oikeassa oli, pitää muistaa skarpata.
Heta haki lopuksi kaksi ukkoa. Muutama hyvä tyhjä siinä tuli myös.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
